Helsingin Sanomat uutisoi 24.2. kansainvälisten adoptioiden määrän romahtaneen kahdessa vuodessa alle puoleen. Viime vuonna Suomeen tuli enää 58 adoptiolasta. Kirjoitin adoptioista aiemmin. Tuossa kirjoituksessa nostin esiin, kun keskustellaan lapsettomuudesta ja lapsettomuushoidoista, niin jossakin vaiheessa nostetaan esiin syytös lapsettomien itsekkyydestä. Biologista lasta toivovaa syytetään itsekkääksi. Tämä sama syytös ei tietysti päde niihin, jotka ovat saaneet biologiset lapsensa ilman lapsettomuushoitoja. Lapsettomalla ei sen sijaan olisi oikeutta toivoa ensisijassa biologista lasta. Lapsettomuudesta kärsivän tulisi muista ihmisistä poiketen ryhtyä ensisijassa adoptioprosessiin. Lisäksi adoption oletetaan onnistuvan sormia napsauttamalla, niin ajallisesti kuin prosessimielessäkin. Voi, kuinka tietämättömiä ihmiset ovatkaan...
Tuossa HS:n kirjoituksessa esiintyy espoolainen Paloposkien pariskunta, joka on saanut kaksi vauvaikäistä lasta kotimaan adoption kautta. Heitä itseään lainaten:"Olemme biologisesti lapsettomia, mutta saimme kaksi vauvana kotiin tullutta lasta. Lottokuponkia ei tarvitse jättää enää vetämään. Meidän lottovoittomme on tässä." Tämä perhe on todellakin saanut lottovoiton, sillä kotimaiset adoptiot ovat hyvin harvinaisia. Pelastakaa Lapset -järjestö sijoitti viime vuonna perheisiin ainoastaan 15 suomalaista adoptiolasta - tämä määrä siis koko Suomessa. Ja tämä perhe on ollut näiden onnekkaan viidentoista joukossa peräti kahdesti - huisia! Toki ei pidä unohtaa, että Paloposket jonottivat ensimmäistä lastaan kuusi vuotta, kaksi kuukautta ja neljä päivää. Tätä jonostusta edelsi viiden vuoden lapsettomuus lapsettomuushoitoineen. Odotusajasta tuli 11 vuoden mittainen - voitaneen siis todeta, että ei sovi kärsimättömille, eikä heikkoluonteisille...
Jutussa nostetaan esiin pari syytä kansainvälisten adoptioiden vähenemiseen. Ensinnäkin kansainväliset adoptiot vähenevät kaikkialla maailmassa, sillä pienet ja terveet lapset adoptoidaan yhä useammin perheisiin heidän omissa kotimaissaan. Myös adoptiolasta hakevien määrä on vähentynyt, ja se johtuu monista syistä. Suomessa adoptiomääriä on vähentänyt myös se, että adoptiot Venäjältä, Keniasta ja Etiopiasta ovat loppuneet tasa-arvoisen avioliittolain myötä.
Olen tasa-arvon kannattaja ja siksi tasa-arvoinen avioliittolakikin oli minusta lähtökohtaisesti hieno homma. Julkisuudessa on kuitenkin keskusteltu melko vähän sen vaikutuksista adoptioihin. Useat maat eivät luovuta lapsia adoptoitaviksi sellaisiin maihin, joissa adoptiot ovat mahdollisia myös homopareille. Yksi tällainen maa on Venäjä. Tuttavani on adoptoinut sisarukset Venäjältä - tänäpäivänä tuo ei olisi enää mahdollista. Tasa-arvoinen avioliittolaki vaikutti monen adoptioprosessissa olevan perheen tilanteeseen hankaloittavasti. Samalla kun tällä lailla toisille avattiin ovia, sulkeutui niitä toisilta. Tasa-arvoisella avioliittolailla oli hintansa, jota osa lapsettomista nyt maksaa. Toivon, että se oli sen arvoista ja pitkällä aikavälillä laki muuttaa maailmaa paremmaksi.
Meille tämä tarkoittaa viimeistä mahdollisuutta saada lapsi joskus :) Tosin eipä nämä samansukupuolisten adoptiot juuri missään, esim. Ruotsissa, ole läpi menneet, vaikka laki sen sallii. Kaikki muut tiet on kuitenkin kuljettu loppuun. Toisen suru katoavista maista on meidän viimeinen mahdollisuutemme, sillä olemme vakavaraisia, asumme omistusasunnossa, kummallakaan ei ole mainittavaa sairaushistoriaa endometrioosin lisäksi, vakityöt aloilla, joilta työt eivät katoa automatisaation myötä jne. Olisimme hyviä vanhempia eikä penis auttaisi meitä saamaan lapsia. Tämä mahdollisuus on kaiken sen arvoista, vaikka emme koskaan lasta saakaan.
VastaaPoistaKiitos kommentista! Ensinnäkin täytyy todeta, että on teillekin osunut huonoa tuuria hedelmällisyysongelmien suhteen. Helposti ajattelisi, että kaksi kohtua ja kahdet munasarjat merkitsee tuplatsäänssejä raskautua (luovutettujen sukusolujen avulla luonnollisesti ;)). Aina homma ei kuitenkaan mene niin, kuten kokemuksesi osoittaa. Toivotaan, että Suomessa tasa-arvoinen avioliittolaki mahdollistaisi adoptiot käytännössä myös homopareille ja näin saataisiin taas useammalle lapselle vanhemmat.
PoistaItse olen pohtinut monesti miesparien mahdollisuuksia perheen perustamiselle. Kun vuoden 2007 hedelmöityshoitolaki mahdollisti hedelmöityshoidot naispareille ja itsellisille naisille, teki se samalla sijaissynnytykset laittomiksi. Tähän asti sijaissynnytyksiä oli toteutettu hyvillä kokemuksilla heteropareille (joille sijaissynnytys oli siis ainut mahdollisuus esim. kohdun puuttumisen vuoksi). Minusta sijaissynnytyksen salliminen olisi todella tärkeää. Minä olisin valmis sallimaan sen myös miespareille. Luultavasti osittain juuri näiden tasa-arvokysymysten vuoksi tätä sijaissynnytystä ei haluta uudelleen laillistaa.
Nyt on ihan pakko kommentoida tähän, ettei tahaton lapsettomuus kosketa ainoastaan heteropareja, vaan myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvia. Usein myös heidän mahdollisuudet ovat huomattavasti rajallisemmat kuin heteropareilla (ei pääsyä kunnallisiin hoitoihin ja ei aina myöskään Kela-korvauksia yksityisistä hoidoista, jos ei selkeää syytä lapsettomuudelle ole löytynyt. Vaikka yritystä olisi takana vuosia). Mielestäni on tosi ikävää lasten kannalta, että tietyt maat tekevät tuollaisia älyttömiä päätöksiä perustuen siihen, että nykyään Suomessakin avioliitto on tasa-arvoinen. Mutta tasa-arvoisen avioliiton niskaan ei saa kaataa tätä asiaa. Esimerkiksi juuri Venäjällä olisi aikalailla peiliin katsomista kaiken, erityisesti tasa-arvon ja ihmisoikeuskysymysten suhteen.
VastaaPoistaKiitos kommentista! Hyvä, että nostit esiin sen, että lapsettomuus koskettaa myös homopareja. Itse asiassa tässä olisi taas sellainen aihe, josta voisin kirjoittaa aivan oman postauksen.
PoistaMikäli muistan oikein, niin viime syksynä julkisuudessa keskusteltiin jonkin verran nimenomaan siitä, että julkinen sairaanhoito rikkoo lakia, koska ei tarjoa hoitoa naispareille ja itsellisille naisille. Tosin täytyy kyllä todeta, että tuo julkinen puoli ei ole mikään onni tai autuus heteropareillekaan. Meitäkään ei haluttu siellä hoitaa. Ja koska kohtelu oli niin törkeää, päätimme jatkaa yksityisellä puolella hinnalla millä hyvänsä. Yksityisen puolen lapsettomuushoidot ovat myös ainakin HUS-alueella huomattavasti laadukkaampia kuin julkisen puolen hoidot. Yleensä julkinen puoli tarjoaa Suomessa pisimmälle vietyä hoitoa (esim. syöpähoidot), mutta lapsettomuushoitojen kohdalla tämä ei päde. Tästä voisin kirjoittaa vaikka omakohtaisen muistelmaromaanin ;) Ainakin tuolla Naistenklinikan hormonipolilla on moni asia aika syvältä ja poikittain…
Itsekin kannatin tasa-arvoista avioliittolakia tästä adoptiomahdollisuuksien vaikeutumisesta huolimatta. Ajattelin nimenomaan, että tämä on se hinta, mikä on maksettava siitä että maailmasta tulee pienin askelin tasa-arvoisempi. Toivottavasti tämä muiden maiden esimerkki veisi tasa-arvoa ja demokratiaa eteenpäin myös näissä rasistisissa ja epädemokraattisissa valtioissa.
Näimpä! Toivotaan että muissakin maissa päästäisiin pian lähemmäs tasa-arvoa ja demokratiaa. Ja on aivan totta ettei julkiset lapsettomuushoidot helli aina myöskään heteropareja, mikä on tosi ikävää! Itse olin yhteydessä julkiseen puoleen meidän koetettua raskautua (lähes joka kuukausi) kahden vuoden ajan. Silloin sain vastauksen, etteivät hoida naispareja, oli yritystä takana vuosi tai 20 vuotta. Ja ettei naisparejen kohdalla tunneta käsitettä selittämätön lapsettomuus (vaikkei lasta vaan näy eikä kuulu). Toivottavasti tähän tulisi muutos pian, koska se tosiaan sotii lakia vastaan.
PoistaAiempaan postaukseen kommentoit myös miesparien heikkoja mahdollisuuksia saada lapsia ja tästä olen myös samaa mieltä että valitettavasti on paljon hankalampaa kuin naispareilla. Tämän vuoksi myös adoptio on (tai olisi, mikäli se vain onnistuisi edes vähän helpommin) myös miespareille uusi mahdollisuus saada lapsi/lapsia. Toki myös naispareille, joille raskautuminen ei ole muutoin mahdollista, kuten esimerkki yllä.
Olen tosi onnellinen teidän puolestanne, että kivikkoinen polku sai onnellisen lopun ja saitte viimein lapsen syliinne! ❤️ Kaikkea hyvää teille ja aurinkoa kevääseen!