AAA:n keskosuus on tuonut mukanaan monenlaisia vaikutuksia vauva-arkeemme. Alun raastava sairaala-aika kaikkine pelkoineen jää pysyvästi mieleen. Ajattelinkin nyt kertoa lyhyesti keskosuudesta ja sen mukanaan tuomista haasteista meidän tapauksessamme.
AAA syntyi ennenaikaisena eli keskosena raskausviikolla 35. Keskoseksi katsotaan lapsi, joka syntyy WHO:n määritelmän mukaan ennen 36 raskausviikon päättymistä. Suomessa noin 5-6 prosenttia kaikista vastasyntyneistä syntyy keskosena. Lapsen syntyessä ennenaikaisesti keuhkojen kehitys on usein vielä kesken. Keuhkorakkuloita ei ole vielä kunnolla muodostunut ja kaasujenvaihto on heikkoa, koska keuhkojen hengityspinta-ala on pieni. Tavallisin keskosen tehohoitoa vaativa sairaus on hengitysvaikeusoireyhtymä, RDS-tauti, joka on aivan pienen keskosen elämän alkuvaiheen sairaus ja johtuu surfaktantin, keuhkojen pintajännitystä alentavan aineen, puutteesta. Myös AAA kärsi lievästä RDS-taudista ja sai tämän vuoksi pari viikkoa hengitystukea - aluksi ylipaineella happea nasaaliventilaattorissa ja myöhemmin vielä OptiFlow-happiviiksillä. AAA oli osastolla kiinni monitoreissa, joilla mitattiin sykettä, hengitystaajuutta ja happisaturaatiota.
AAA oli syntyessään normaalipainoinen (3200 g, 48 cm), keskoset ovat yleensä pienipainoisia eli alle 2500 g. Raskausviikkoihin nähden suuri koko saattoi aiheuttaa hengitykselle lisähaastetta. AAA sai sairaalassa myös sinivalohoitoa kohonneiden bilirubiiniarvojen vuoksi - myös tämä "kellastuminen" on keskosille hyvin tyypillinen ongelma. Bilirubiiniarvoa seurattiin kantapäästä otetuilla verikokeilla päivittäin. Tuosta näytteestä mitattiin myös hiilidioksidiarvo, joka kertoi hapettumisesta. Hemoglobiinia seurailemme edelleen. Viimeksi hb oli 7-kuisena neuvolassa 108 (alaraja 105).
Keskosilla suolisto on kypsymättömämpi ja tästä aiheutuu usein erilaisia mahavaivoja. AAA:lla olikin kovia koliikkivaivoja ensimmäiset kolme kuukautta. Näitä yritettiin sitten hoitaa muun muassa vyöhyketerapialla (Kiitos ihana Terhi!) ja äidin maidottomalla ruokavaliolla. AAA:lla on edelleen refluksityyppistä oireilua: runsasta närästystä ja pulauttelua. Toivomme, että oireilu helpottaisi sitten, kun AAA on enemmän pystyasennossa - istuu ja seisoo. Kiinteät ruuat eivät ole tilannetta muuttaneet.
Ennenaikaisen lapsen infektioherkkyys on suurempi kuin täysiaikaisena syntyneillä lapsilla. Näin ollen infektioissa olevien henkilöiden tapaamista tulisi välttää. Kauppakeskuksissa oleskelua ja muita tilaisuuksia, joissa on paljon ihmisiä, olisi vältettävä. Päivähoidossa olevat lapset lisäävät eniten alle vuoden ikäisen vauvan riskiä saada infektioita. Olemmekin eläneet melko eristyksissä tämän AAA:n alkutaipaleen. Toki olemme serkkupoikaa silloin tällöin tavanneet ja välillä AAA on ollut mukana myös kaupassa. Vauvauinneissa tai perhekerhoissa emme kuitenkaan ole käyneet - ja tämä on ollut suosituskin. Infektioriskiä pyrimme välttämään myös hyvällä käsihygienialla. Toistaiseksi AAA on sairastanut yhden parin viikon flunssan lokakuussa. Tämäkin oli ihan riittävän hanurista, sillä alle 9 kk:n ikäiset eivät osaa hengittää kuin nenällään ja kun se on tukossa niin - No, nenäfriida oli tuolloin aktiivisessa käytössä.
Ennenaikaisena syntyneellä lapsella on kohonnut kätkytkuoleman riski. Osalla ennenaikaisista on hengityskatkoksia (apneoita), joita hoidetaan kofeiinilääkityksellä. Nämä apneat paljastuvat usein jo osastohoidossa hengitystaajuutta monitoroitaessa. Käytännössä kätkytriskiä pienennetään selällään nukuttamalla. Patjan tulee olla jämäkkä ja pehmoleluja ei suositella sänkyyn. Lasta ei saa nukuttaa perhepedissä, vaan omassa sängyssään. Tutin käyttö on ennenaikaisella vauvalla suositeltavaa (ilman kiinnitysnyörejä!). Nenä-mahaletkun kanssa tuli olla tarkkana, ettei se päässyt kiertymään kaulan ympärille. Lapsi ei myöskään saa olla liian kuumissaan ja luonnollisesti tupakoimista lapsen lähettyvillä tulee välttää.
AAA:lla oli muutaman ensimmäisen kuukauden aikana toisinaan unenaikaista lihasnykinää käsissä ja jaloissa (mykonioita). AAA:lle tehtiinkin tämän vuoksi aivosähkökäyrätutkimus eli EEG. Tulos oli normaali ja sittemmin mykoniat ovat loppuneet.
Ennenaikaisilla lisäruuat aloitellaan yleensä jo neljän kuukauden iässä. Normaalistihan täysimetystä suositellaan kuuden kuukauden ikään asti. Mekin aloitimme lisäruuat reilun neljän kuukauden iässä - itsenäisyyspäivänä. Aluksi repertuaarissa oli bataatti, kesäkurpitsa ja päärynä. Sitten otimme mukaan myös hirssi- ja riisipuuron aamuisin ja iltaisin. Viiden kuukauden iässä aloitimme broilerin ja myöhemmin myös lampaanlihan. Nyt 7,5 kuukauden kalenteri-iässä AAA syö bataattia, kesäkurpitsaa, porkkanaa (vähän), perunaa (vähän), hirssi-, riisi-, speltti- ja kaurapuuroa, päärynää, banaania, omenaa, mustikkaa ja vadelmaa. Lihoista menee broileri ja lampaanliha. Ja kaikki soseutettuna. Näiden lisäruokien ohessa juomana on rintamaito ja imetyksiä sen kymmenkunta vuorokaudessa. Rintamaito säilyykin toivottavasti pääasiallisena ravintona sinne vuoden ikään asti.
Keskosuuden myötä saimme tueksemme Jorvin osasto L2:lta myös kuntoutusohjaaja Evan ja psykiatrisen sairaanhoitaja Annen, joiden neuvot ja tuki ovat olleet meille korvaamattomia. Eva ansaitsee erityiskiitokset kotikäyntien vuoksi. Neuvot ovat tulleet meille noviiseille tarpeeseen! Ilman Evaa olisimme olleet todella yksin kysymystemme kanssa! Viimeksi Eva muun muassa vinkkasi, etteivät kävelykärry tai hyppykeinu sovi keskosille. Onneksi näitä ei meidän kotiimme olisi mahtunutkaan...
Lähteet:
HUS - Ennenaikaisena syntyneen lapsen kotihoito-ohjeet
http://www.terve.fi/vauvaika/ennenaikainen-syntyma-ja-keskosuus-tuovat-haasteita
Meidän tyttö syntyi rv 31 ja rv 35 päästiin kotiin ja nenis saatiin irrottaa rv 36 :)
VastaaPoistaAlussa toki tarvi lisähappea ja oli k7:lla viikon, sen jälkeen lähinnä piti kasvaa keskolassa ja opetella syömistä. Onneksi ei mitään suurempia takapakkeja ei tullut vaikka olikin pikkukeskonen.
Nyt meidän tyttö on jo 8 kk ja keskosuutta ei enää niin hirveesti mieti. Koin sen alun kyllä traumaattisena ja tunsin suurta epäonnistuneisuutta itseäni kohtaan äitinä.
Tällä hetkellä tytön pieni koko (8kk ja käytössä 56 koko) inhottava rautalisä ja keskoskontrollit.
Tuliko teille nää perus keskosjutut eli rautalisä, keskostipat ja kontrollit?
Itse odotan et tyttö olis jo yli 1 v et rauta ja kontrollit loppuis, keskostipat jo loppuivat.
Hitsit miten hajamielisesti kirjoitin ton ylemmän kommentin eilen unenpöpperössä. Siis tarkoutin että rautalisät, keskoskontrollit sun muut ikävästi vielä näin 8kk iässäkin muistuttavat siitä kauheasta sairaala-ajasta ja odotan jo todella että niitä ei enää tarvitsis miettiä.
VastaaPoistaMeillä piti alottaa kiinteät 3 kk iässä ja neuvolassahan suositellaan kaikille 4kk iässä maistelun aloitusta joten tuota en pitänyt niin erikoisena.
Rv 35 on jo onneksi oikein hyvillä viikoilla syntynyt ja hyvän painoinenkin teidän poika ollut :)
Käsittääkseni rv 34 ei edes enää estellä synnytystä Suomessa millään tavalla. Mutta toki muutama extra viikko masussa olis aina parempi.
Keskostippoja tai rautalisää ei meille tullut, sillä AAA ei ollut pienipainoinen. Onneksi tuota rautalisää ei ole, sillä mahavaivaa on muutenkin ihan riittämiin... Nenis oli kolme viikkoa. AAA syntyi tosiaan ihan hyvissä mitoissa - painoarvio täysiaikaisena olisi ollut 4300 g... Valitettavasti paino ei kuitenkaan auta, jos keuhkojen kehitys on vielä kesken. Muutamille tutuille jouduttiin tätä vääntämään rautalangasta, kun ihmettelivät, että miksi meillä kehkot kehittymättämät, vaikka heidän TÄYSIAIKAISELLA alle kolmekiloisella piiperollaan ei ollut mitään ongelmia...
PoistaVaikka keuhkojen sanotaan kehittyvän viimeisenä, niin tuokin on kyllä tosi yksilöllistä. Osastolla oli näitä 31 rv syntyneitä, jotka olivat tarvinneet ainoastaan tunnin tai pari happiviiksiä - ja osa ei ollenkaan hengitystukea. Keskosuuteen liittyvät jutut ovat siis TODELLA yksilöllisiä, kuten lasten kehitys muutenkin.
Selvityksenä vielä asiaan vihkiytymättömille, että "tukevin" hengitystuki on hengityskone (usein seuraa BDP-tauti), sitten ylipaineellinen nasaaliventilaattori ja kevyimpänä happiviikset. Muistaakseni happiviiksillä meni meillä lopuksi ihan huoneilmaa (ei enää rikastettua happea), tämä lienee se kevyin tuki.
Hyvin hyvin harvinaista on, että rv 31 pärjäisi heti alussa pelkillä happiviiksillä. Mä ehdin saada kortisonit, jotka auttoivat ja alussa meillä oli neiti päivän hengityskoneessa ja sen jälkeen viikon ylipaineessa ja sen jälkeen viiksillä.
PoistaYmmärrän, että jokainen sellainen syntymä jossa lasta ei saakaan heti rinnalle ja tarvii lääketieteen avustusta on traumaattinen vanhemmille. Mutta teidän tapauksessa ei varmasti ole ollut hengenhätää enää rv 35 vaikkakin keuhkot eivät olleet vielä täysin kehittyneet.
Hyvä merkki on sekin, ettei teidän edes tarvinnut alottaa kiinteitä 3kk iässä eikä ole enää kontrollej?
Ja noin myöhäisestä "keskosesta" ei varmasti enää näe edes päälle päinkään että olisi sen erilaisempi kuin muut ikäisensä. Mun rv 31 syntyneetä pikkukeskosestakaan ei enää 8 kk iässä vieraat arvaa heti ensikättelyssä.
Mutta niitä rankkoja muistoja kyllä on vaikeaa varmaan koskaan unohtaa. Toivon, että joskus niistä pääsis yli että uskaltaisi vielä pikkusisaresta edes jollain tasolla haaveilla...
Ymmärrän hyvin tämän ennenaikaisen syntymän aiheuttaman trauman, onhan sellainen itsellänikin. Traumoja on itselleni ehtinyt syntyä keskosuuden lisäksi rankoista lapsettomuushoidoista, sikiöpoikkeavuuksista, keskenmenoista ja kohtukuolemasta. Tämän viime raskauden aikana pohdinkin, että mikäli sijaissynnytys olisi Suomessa laillista, niin se olisi minulle jo henkisistä syistä enemmän kuin tarpeen. Keskosuus jää kuitenkin jollain tavalla näiden muiden pelkojen varjoon, sillä keskosten hoito Suomessa on niin huippua, että keskosten eloonjäämismahdollisuudet ovat hyvät. Kuolemansairasta, kesken mennyttä tai kohtuun kuollutta lasta ei pelasta mikään.
PoistaVaikka keskosuus ei enää pyöri jatkuvasti mielessä, niin pullahtaa se aina esille silloin, kun on jotain poikkeavaa. Tälläkin hetkellä pohdimme johtuuko AAA:n kova hengästyminen leikkimatolla ja innostuessa jonkinlaisesta ongelmasta keuhkoissa vai onko se aivan normaalia. Koska aiempaa kokemusta vauvoista ei ole, niin ei koskaan tiedä, mikä on normaalia ja mikä ei... Kyllä tämä keskosuus siis varmaan vielä vuosia varjonsa laskee meidänkin elämään.
Toivon teille rohkeutta! Muista, että olet etuoikeutettu, että voit edes haaveilla toisesta lapsesta - moni ei saa sitä ensimmäistäkään.
Täytyy tosiaan muistaa, että myös keskosuuteen liittyvät asiat ovat hyvin yksilöllisiä varsinkin, jos kyse on näistä ns. isoista keskosista. Täällä on kuopus keskonen (rv 34+5) ja esikoinen täysiaikainen (rv 38+1) ja keskosena syntynyt pääsi paljon "helpommalla". Täysiaikaisena syntynyt joutui sinivalohoitoon ja käytti nenämahaletkua kolme viikkoa, kun ei jaksanut syödä. Keskonen ei tarvinnut ollenkaan nenistä, vaan söi alusta lähtien kuin viimeistä päivää. Täysiaikaisella ylimääräinen kasvuseuranta jatkui 1,5 vuotta ja myös täällä otettiin EEG-käyrä + liuta kaikenlaisia muita tutkimuksia alun hankaluuksien selvittämiseksi, mutta kaikki tulokset olivat onneksi aina normaaleja. Keskosella kasvuseuranta yms. jäi taas hyvin lyhyeen ja 6 kk neuvolassa vaaka näyttikin jo 10,2 kiloa. Vertailun vuoksi, täysiaikainen esikoinen painoi 2-vuotisneuvolassa 12,1 kg. Ainut "komplikaatio" keskosuudessa oli ensihetkien hengitysvaikeudet, joiden takia lapsi kuljetettiin Jorvista Lastenklinikalle, mutta takaisin päästiin sieltäkin alle vuorokauden ikäisenä. Keskonen siis loppujen lopuksi kotiutui nuorempana kuin täysiaikaisena syntynyt.
VastaaPoistaNyt molemmat ovat jo isompia, enkä voi sanoa, että keskosuudesta on jäljellä mitään merkkejä. Ruumiinrakenteeltaan lapset ovat edelleenkin täysin erilaisia (täysiaikainen kasvaa miinuskäyrillä ja keskonen reippaasti pluskäyrillä) ja keskonen on oppinut oikeastaan kaiken vähän nopeammin, mutta niin kai kuopukset yleensäkin. Esikoinenkin on kyllä kehittynyt ihan normaaliajassa, mutta keskonen esim. käveli jo 10 kk:n iässä. Päivähoidon molemmat aloittivat alle 2-vuotiaana, eikä siinäkään ole ollut mitään ongelmaa. Itse asiassa molemmat ovat olleet harvinaisenkin terveitä, sillä esim. korvatulehduksia ei ole ollut kummallakaan. Lääkärillä ei olla käyty kummankaan kanssa yli vuoteen, sillä esikoisenkin on nyt annettu kasvaa rauhassa miinuskäyrillään.
Meillä muuten molemmat (esikoinen pienikokoisuuden ja kuopus keskosuuden takia) aloittivat kiinteät ruoat ohjeen mukaisesti jo 3 kk:n iässä. Liha ja viljat (myös vehnä ja ruis) tuli mukaan 4 kk:n iässä ja puolivuotiaana aloitettiin hapanmaitotuotteet. Normaalit maitotuotteet sitten 10 kk:n iässä. Alussa molemmilla oli hieman refluksityyppistä vaivaa, mutta meillä se helpotti, kun aloitti kiinteän ruoan syömisen. Allergioita tai yliherkkyyksiä ei ole onneksi kummallakaan.
Eristyksissä meillä ei oltu, eikä tietysti olisi pystynytkään olla esikoisen takia. Tosin eipä meille muistaakseni sitä erityisesti painotettukaan. Ihan samanlaista elämää elettiin kuin esikoisenkin kanssa. Kaupassa (sijaitsee kauppakeskuksessa) ja esikoisen päiväkodissa käytiin pari päivää kotiutumisen jälkeen ja vauvakerho aloitettiin n. 2,5 kk:n iässä. Ja perhepedissä nukuttiin alusta lähtien (myös koiran ja kissan kanssa) ja nukutaan joskus vieläkin :)
Kertomasi esimerkki ilmentää hyvin tämän, että keskosuuteen liittyvät asiat ovat tosiaan hyvin yksilöllisiä - raskausviikot eivät siis yksiselitteisesti kerro kaikkea.
PoistaMe saimme kotiutuessa kotihoito-ohjeet, joita olemme pyrkineet noudattamaan. Pyrin tekemään asiat oikein, jotta en omalla toiminnallani aiheuttaisi mitään vahinkoa. Rankka tausta saa pelkäämään aina pahinta ja rentoudesta ei todellakaan pääse nauttimaan... Menneet vuodet ovat väistämättä jättäneet jälkensä.
Ainoastaan täysiaikaisista vauvoista kokemusta omaavana ihmettelen, miksi kävelykärry ei sovi keskosille??
VastaaPoistaMikäli oikein muistan, niin johtuu siitä että keskosilla on tyypillistä selän yliojennus - ja tuo kävelytuoli pahentaa sitä. Toinen syy taisi olla varvistus - hyppykiikku, sylissä hyppyyttäminen ja kävelytuoli pahentaa varvistusta, joten niitä pitäisi välttää. Luulen, että tuo varvistus pätee muihinkin kuin keskosiin.
Poista