Koeputkihedelmöityksessä tehtävä pakastetun alkion siirto on turvallista. Siitä alkunsa saaneilla lapsilla ei ole muita lapsia enempää synnynnäisiä epämuodostumia eikä sairauksia, totesi väitöskirjatutkimuksessaan LL Sari Pelkonen.
Pakastetun alkion siirrosta alkaneessa raskaudessa sikiö kehittyy alkuviikkoina hormonaalisesti luonnollisemmassa ympäristössä kuin raskaudessa, joka on alkanut koeputkihedelmöityshoidon yhteydessä tehdystä alkionsiirrosta eli tuoresiirrosta.
Pelkosen tutkimus osoitti myös, että pakastetun alkion siirrosta alkunsa saaneilla lapsilla oli pienempi riski syntyä ennenaikaisina ja pienipainoisina kuin tuorealkion siirrosta alkunsa saaneilla. Pakastetun alkion siirrosta alkunsa saaneilla lapsilla oli kuitenkin suurempi riski syntyä isokokoisina suhteessa raskausviikkoihin.
Tutkimuksen aineistona olivat vuosina 1995–2006 lapsettomuushoidoissa käyneet naiset, joiden raskaus oli alkanut pakastetun alkion siirrosta ja päättynyt 1830 lapsen syntymään, sekä naiset, joiden raskaus oli alkanut tuorealkion siirrosta ja päättynyt 2942 lapsen syntymään. Verrokkijoukkona oli 31 243 lasta, jotka olivat saaneet alkunsa ilman hoitoja.
Suomessa siirryttiin keinohedelmöityshoidoissa 2000-luvun alussa yhden alkion siirtoon ja pakastetun alkion siirrot yleistyivät. Yhden alkion siirto aiemman useamman sijasta parantaa äidin ja lapsen turvallisuutta.
Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on hyvin toimiva alkioiden pakastusjärjestelmä ja maat ovat edelläkävijöitä alkioiden pakastuksessa. Vuonna 2014 Suomessa syntyi keinohedelmöityshoidon avulla 1963 lasta, joista 730 oli saanut alkunsa pakastetun alkion siirrosta.
Lääketieteen lisensiaatti Sari Pelkosen väitöskirja Frozen embryo transfer. Early pregnancy, perinatal outcomes, and health of singleton children (Pakastetun alkion siirto. Raskauden kulku ja lasten terveys) tarkastettiin Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 17.6.2016.
Lähde: Oulun yliopisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä tähän kommenttisi. Kommentit julkaistaan moderoinnin jälkeen.