Sijaissynnytys on yksi omia "lempiaiheitani" lapsettomuuden saralla. Ensimmäisen kerran pohdiskelin asiaa syvällisemmin muutama vuosi sitten luettuani
Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä olleen jutun pariskunnasta joka ryhtyi sijaissynnytysjärjestelyyn Venäjällä. Kirjoitinkin sijaissynnytykseen liittyen blogiini jo aiemmin jutun "
Siirtokohtu vs. vuokrakohtu vs. lainakohtu". Tuossa jutussa pohdin, että mitä järkeä on äärimmäisen haastavassa kohdunsiirrossa kun sijaissynnytyskin olisi mahdollista.
Helsingin Sanomat kirjoitti huhtikuussa parikin eri juttua sijaissynnytyksestä. Ensinnäkin
HS Elämä -sivuilla 7.4.2016 kerrottiin naisesta, joka oli vuokrannut kohdun Yhdysvalloista. Juttu herätti melko ristiriitaisia fiiliksiä. Tietysti tuntui hienolta, että tämä pariskunta sai toteutettua unelmansa lapsesta. Toisaalta tuo ei olisi se tapa, jolla itse toivoisin sijaissynnytyksiä hoidettavan. Jotenkin tämä juttu kuvastaa surullisesti ihmisten epätasa-arvoisuutta. Rahalla saa ja hevosella pääsee... Mitenkäs ne, joilla ei ole varaa sijoittaa 100 000 euroa sijaissynnytykseen ulkomailla?
Taloudellisen eriarvoisuuden lisäksi juttu herätti myös pohdintoja siitä, että minkälaisia eettisiä ongelmia ulkomailla tehtäviin sijaissynnytyksiin liittyy. Yhdysvalloissa ei ole suuria ongelmia liittyen sijaissynnyttäjän asemaan tai olosuhteisiin liittyen (vrt. esim. Intia), mutta sijaissynnytysten kaupallisuus tuo mukanaan omat ongelmansa. Kaupallinen sijaissynnytys eli ns. kohdunvuokraus tarkoittaa siis tilannetta, jossa sijaissynnyttäjälle maksettaan palkkio. HS:n jutussa ollut yhdysvaltalainen sijaissynnyttäjä kertoo, että hän ei olisi lähtenyt järjestelyyn vastikkeetta. Samalla sijaissynnyttäjä toteaa, että ei enää lähtisi myöskään kaksosraskauteen. Jonkinlaiselta hyväksikäytöltä tämäkin tuntui. Sijaissynnyttäjän motiivi oli kuitenkin raha. Vielä suuremmaksi ongelmaksi näkisin kuitenkin tuon kaksosraskauden.
Tämä suomalainen pariskunta oli siis toivonut kaksosia, sillä toisen lapsen hinnaksi tulisi näin ollen vain 5000 dollaria lisää. Tässä yhteydessä ei siis pohdittu riskejä, joita kaksosuus aiheuttaa niin kaksosille itselleen kuin sijaissynnyttäjällekin. Raha ratkaisi. Tällaiseen järjestelyyn ei Suomessa olisi lähdetty. Suomessa tehdään pääasiassa vain yhden alkion siirtoja, ja mikäli siirretään kaksi alkiota, niin taustalla on yleensä useita tuloksettomia alkion siirtoja (eli on odotettavissa että kummastakin tuskin alkaa raskautta). Kaksosraskauksia pyritään siis kaikin tavoin Suomessa välttämään juurikin niihin liittyvien riskien vuoksi. Ja kokemuksen syvällä rintaäänellä totean, että tämä on oikea tapa toimia niin äidin kuin syntymättömän lapsenkin kannalta. Tässä on tullut koettua, että ihan siitä yhdestäkin alkiosta voi jakautua vielä kohdussa kaksi, ja jopa useammassa eri raskaudessa...
Kirsikkana kakun päällä tämä suomalainen pariskunta oli toivonut tyttöä ja poikaa. Yhdysvalloissa on ihan ok tutkia alkiolta sukupuolikromosomit pelkästään sukupuolenselvittämismielessä. Tämä ei ole mahdollista Suomessa. Suomessa ei siis ole mahdollista tietää alkion sukupuolta ennen siirtoa (paitsi sellaisessa tilanteessa, jossa pariskunnalla olisi ainoastaan toiselle sukupuolelle siirtyvä geneettinen sairaus). Minusta on väärin tutkia sukupuolta alkiosta ilman terveydellistä syytä. Tämäkin asia on siis mielestäni eettisesti paremmin Suomessa. Yhdysvalloissa ja muissa maissa, joissa näitä kaupallisia sijaissynnytyksiä tehdään, niitä tehdään myös mukavuussyistä. Ettei kroppa vaan kulahda raskaudesta jne. - tiedättehän ;-) Tällaiseen hölynpölyynkään ei Suomessa tehtävissä sijaissynnytyksissä lähdettäisi, sillä syiden tulisi olla lääketieteelliset.
Lapsettomuuslääkäri Eero Varila kiteyttikin erinomaisesti yllä mainitut pohdintani
HS Mielipide -sivuilla 10.4.2016. Eero totesi, että sijaissynnytysten kieltäminen Suomessa on eettisesti arveluttavaa, sillä meillä sijaissynnytykset tehtäisiin ainoastaan ei-kaupallisin perustein, pelkästään lääketieteellisistä syistä, eettisesti oikealla tavalla sekä kaikkien osapuolten edut ja oikeudet huomioiden.
Tilanne olisi lapselle hämmentävä?
Eero nosti mielipidekirjoituksessaan esille myös toisen
Helsingin Sanomien Kotimaa -sivuilla 8.4.2016 olleen jutun sijaissynnytyksiin liittyen, joissa Pelastakaa Lapset Ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta toteaa sijaissynnytyksistä seuraavaa: "
On olemassa riski, että käydään kauppaa syntymättömällä lapsella. Lailla riskiä voisi rajoittaa, mutta silti jäisi ongelma, että tilanne olisi lapselle hämmentävä. Lapsella on oikeus saada tietää alkuperänsä. Lääketiede mahdollistaa nykyisin asioita, joihin ihmisen psyyke ei kovin helposti taivu."
Pidän kommenttia hämmentävänä, kuten Eerokin. Erityisen hämmentävää, että kommentti tuli adoptioita järjestävän järjestön pääsihteerin suusta. Jotenkin mieltäisin, että adoptio vaatii tässä alkuperämielessä lapselta eniten sopeutumista. Lisäksi tulisi muistaa, että vanhemmuuteen tarvitaan muutakin kuin vanhemman ja lapsen biologinen side. Sijaissynnytyksissä tosin yleensä on myös tämä biologinen side. Sijaissynnytyksissä käytetään usein pariskunnan omia sukusoluja (esim. kohduttomuus ei tarkoita munasarjattomuutta) tai mahdollisesti toisen vanhemman sukusolut on luovutettuja eli saatu joltakin kolmannelta osapuolelta eli sijaissynnyttäjä kantaa kohdussaan useimmiten lasta, joka ei ole biologisesti hänen.
Toisekseen nostaisin esiin, että Suomessa tehdään koko ajan lapsettomuushoitoja luovutetuilla sukusoluilla (joko luovutetut siittiöt tai munasolut) ja tämä on sujunut ongelmitta ja se on täysin sallittua. Mikä tekisi tästä samasta asiasta niin kovin ongelmallista sijaissynnytyksen yhteydessä - en ymmärrä. Tämän seikan myös Eero nostaa kirjoituksessaan esille.
Minusta ei-kaupalliset sijaissynnytykset tulisi sallia Suomessa. Minusta olisi kuitenkin väärin sallia sijaissynnytykset vain rajatulle joukolle, esimerkiksi kohduttomille, ja samaan aikaan kieltää muilta, esimerkiksi naisilta, jotka eivät muun sairauden (esim. sydänviat, kohdun rakenneviat jne.) vuoksi voi synnyttää. Ei-kaupalliset sijaissynnytykset tulisikin minusta Suomessa sallia yhdenvertaisuuden nimissä kaikille naisille, jotka eivät terveydentilansa vuoksi voi synnyttää.
