Taustaa

Olen yli kolmikymppinen nainen, joka kärsi lapsettomuudesta vuosina 2011-2016. Tuo lapsettomuusmatka oli tavallista kivikkoisempi. Matkalle mahtui spontaanin raskauden päättyminen raskaudenkeskeytykseen vaikean sikiöpoikkeavuuden vuoksi 1/2012 (akrania/anenkefalia, kraniorakiskisis), kevyitä lapsettomuushoitoja (ovulaatioinduktiot ja neljä inseminaatiota) sekä neljästä IVF-hoidosta seuranneet keskenmenot (3/2014 ja 9/2014) ja identtisten kaksostyttöjen kohtukuolema (4/2015) TTTS:aan rv 23.  Erityispiirteenä kaksi perättäistä identtistä kaksosraskautta (monokoriaalinen-diamniaalinen). Lapsettomuuden syynä luultavimminkin endometrioosi, jonka vuoksi tehty laparoskopia 11/2014.

Syksyllä 2016 pitkä ja raskas lapsettomuusmatka vaihtui vauva-arkeen, sillä perheeseemme syntyi pieni keskospoika "AAA".

Perheeseemme kuuluu minun, puolisoni A:n ja pikkumies AAA:n lisäksi oman arvonsa tunteva kissaneiti S, isäni, pikkusiskoni L puolisoineen ja heidän valloittava kesäkuussa 2014 syntynyt poika E. Mieheni puolelta perhettämme täydentävät mieheni isosisko H puolisoineen ja H:n jo täysi-ikään ehtineet lapset. Puolisoni molemmat vanhemmat ovat menehtyneet, samoin äitini ja isoveljeni. Lapsettomuusaikaan mahtuu myös meidän molempien äitien kuolema ja siitä toipuminen.

Elämä on ollut ajoittain melkoista kompurointia. Sitten on taas noustu ylös ja jatkettu eteenpäin. Tuleen ei kannata jäädä makaamaan, vaan on synnyttävä uudelleen kuin Feeniks-lintu.

Tämän blogin tarkoitus on katsoa eteenpäin, kertoa surusta selviytymisestä ja ajatusmaailmastani kaikkien näiden rankkojen kokemusten jälkeen. Pikkumies AAA:n myötä mukaan mahtuu myös kokemuksia vauva-arjesta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä tähän kommenttisi. Kommentit julkaistaan moderoinnin jälkeen.